1.12.2010

"i don't talk to owls. owls are stupid "

eteen tulee aina hyviä ja huonoja päiviä. eilen oli vuorossa jälkimmäinen ja paha sellainen olikin.
onneks maailmassa ei kuitenkaan oo mitään niin pahaa, mitä hyvä elokuva ei voisi korjata. vaikka sitten itkisikin lähes kokonaan sen puolitoistatuntisen ja vaikka uni ei meinaisi tulla seuraavana yönä kun elokuvan tapahtumat pyörii mielessä.

tosiaan, Juho yllätti mut eilen ja kävi vuokraamassa elokuvan nimeltä Where The Wild Things Are, jonka oon halunnut nähdä varmaan pienen ikuisuuden, mut jota en kuitenkaan oo koskaan saanut aikaiseksi vuokrata.


ja kyllä, rakastin ihan jokikistä minuuttia. ja tietysti vollotin koko ajan. tykkään elokuvista jotka osuu johonkin kohtaan itsessä, vaikka sitten kipeästikin, ja WTWTA todella osui ja upposi. taisin myös todeta Juholle, et haluun meille oman Carolin ja joululahjaksi susipuvun. wää, ton elokuvan jälkeen mun on vaan tehnyt mieli juosta metsissä ja hajottaa puita. niin.

-Will you keep out all the sadness? 
-  I have a sadness shield that keeps out all the sadness, and it's big enough for all of us. 


hyvän elokuvan lisäksi työnsin murheita pois mielestä shoppailemalla ankarasti. rahaa paloi ihan tarpeeksi ja kiitän onneani, että perjantaina tulee veronpalautukset, ho- ho.

mutta löydöt oli kyllä sen verran kivoja, että vingutin Visa Electroniani ihan mielelläni:


omistan hämmentävän vähän kivoja neuleita, joten pitkänmallinen neulepaita tuli tarpeeseen. vähän lyhyemmän mallisessa kollaripaidassa mua taas miellytti suunnattomasti toi siin oleva teksti. etenkin eilen, kun olin vähän maassa (lue: harvinaisen vittuuntunut), niin tuollainen positiivnen sanoma oli enemmän kuin tervetullut. ja tosiaan, molemmat paidat löytyivät Gina Tricotista.

lisäksi löysin myös uudet (ja lämpimät) sukkahousut, valkoiset säärystimet ja mustan perusneuletakin, jonka huomasin tänään kotiin tullessani jättäneeni töihin. no mut ehkä selviän huomiseen ilman sitä. ehkä.

mutta ehkä parhaista parhain löytö oli eräs kaksilahkeinen yksilö, joka pääsikin sit tänään päälle toimistolle:


shortsit zara paita h&m säärystimet seppälä kengät anttila

oon rakastunut. mua ei haitannut ees Juhon tän aamuinen muka-hauska heitto et meinasinko liittyä shortseineni Saksan armeijaan. henkselilliset shortsit nyt vaan on makein juttu ikinä henkselillisten hameiden lisäksi. amen.

liekö shortsien ansiota, mut tänään onkin sit ollut huomattavasti parempi päivä. näin Susaa kahvin ja kiharoiden merkeissä, en onnistunut möhlimään töissä mitään lippuvarausten kanssa, enkä ees kaatunut kertaakaan vaikka olin pitkästä aikaa korkojen kanssa liikenteessä. 
ainoa miinus tässä päivässä on oikeastaan ollut se, että Juho otti ja lähti taas Lahteen työjuttujen perässä (psst lahtelaiset, se juontaa tänäkin vuonna Lahden kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlan) ja mä oon näillä näkymin yksin kotona ensi tiistaihin asti. mhyhy, kuolen varmaan nälkään kun mulle ei oo kukaan tekemässä ruokaa. tai sit vastaavasti lihon, kun vedän napaani pelkkiä eineksiä. ha ha, jännä nähdä.

3 kommenttia:

Allu. kirjoitti...

mä oon kans ihan hullaantunu noihin shortseihin. ostin ne beiget(/ruosteen väriset?) versiot noista joskus aikoja sitten ja pari viikkoa sitten piti käydä hakemassa vielä mustat kaveriksi kun noi on maailman paras koulurymyämisvaate. mietin ensin kans noita harmaita mutta ajattelin että mustat olis käytännöllisemmät. (:

ps where the wild things are rules <3

salla kirjoitti...

allu: äääää, miksei turussa ollut noita mustina? ;___; pakko käydä kattomassa vielä ens viikolla et löytysköhän niitä... :D

Allu. kirjoitti...

helsingissä on siis ainaki niitä "ruosteisia", harmaita, tummansinisiä ja sit on vakosamettisia mustia, harmaita ja tummanvihreitä.