8.12.2010

i wanna run with the (wild) horses

tänään oon tullut siihen tulokseen, että alitajunnalla on selkeästi vaikutusta siihen mitä päälleen haluaa pukea. työkavereiden mielestä näytin hevosta vaille olevalta saksalaissotilaalta ja joku taisi leikillään varmistaakin et tulinhan mä kuitenkin hevosen sijasta pyörällä töihin.


paita h&m shortsit zara säärystimet seppälä huivi kirpputori kengät anttila

eipä sillä, kyllä mäkin noista shortseista ehkä tietynlaisia ratsuväki-viboja saan, mutta ainakaan viime päivinä se piirre ei oo haitannut. oon nimittäin ollut aikamoisissa heppailumeiningeissä (onko toi edes sana?) viimeiset pari päivää ja ihan syystä. nyt nimittäin näyttää siltä, että pääsen piakkoin herättelemään rakasta harrastustani uudelleen henkiin parin vuoden tauon jälkeen, yay!

vielä jokunen vuosi sitten olin tosiaan heppatyttö henkeen ja vereen ja etenkin ala-asteella talleilla tuli pyörittyä monta kertaa viikossa. tunneilla käymisen lisäksi mä myös kisasin ihan menestyksekkäästi oman seurani kisoissa. ja olihan mulla niiden vuosien aikana myös useita hoitoponeja, joista kaikista rakkain oli kuitenkin ponineito nimeltä RP-Cranberry (kavereiden kesken Myy/Myrjy), jonka kanssa saavutin aikoinani myös seurani pikkuponimestaruuden kolmannen sijan.


mutta sitten tuli yläaste, jolloin talleilla pyöriminen väheni ja mä keskityin yhä enemmän teatterin tekemiseen. lopulta ratsastaminen ja hevosten kanssa touhuaminen loppui pariksi vuodeksi kokonaan, kun aika ei enää yksinkertaisesti riittänyt. mulla on kuitenkin tän pitkän tauon aikana ollut koko ajan sellainen olo, et hitto miten ikävä mulla onkaan hevosia. ratsastamisen uudelleen aloittaminen onkin houkutellut mua jo pidemmän aikaa, mutta ajan riittäminen on edelleen ollut se pääkysymys, etenkin kun parina viime vuonna mulla on pitänyt aikamoista kiirettä teatterin saralla. samoin rahoitus on ollut ongelma, sillä Turussa ratsastustunnit on ihan päätähuimaavan kalliita esimerkiksi Mikkelin hintatasoon verrattuna. myös ajatus vuokrahevosesta on kytenyt mielessä, mutta en jostain syystä ole vain saanut aikaiseksi etsiä sopivia ehdokkaita.

no, pari päivää sitten otin itteäni vihdoin niskasta kiinni ja päätin, että nyt olis aika kaivaa kypärä ja saappaat naftaliinista ja kivuta uudelleen hevosen selkään. ryhdyin sit tuumasta toimeen ja surffailtuani hetken netissä bongasin lopulta ilmoituksen eräästä 14-vuotiaasta ruunasta, joka etsi itselleen ratsastajaa/vuokraajaa pari kertaa viikossa. ja nyt sit oonkin siinä tilanteessa, että mulla ja ko. heppaherralla on sovittu tapaaminen tasan viikon päästä! ^__^ nyt vaan peukut pystyyn että kaikki menee hyvin ja että mulla tosiaan olisi sit ensi keskiviikosta eteenpäin yksi karvainen kaveri lisää. 

mutta nyt mun pitää jo juosta takaisin töihin assaroimaan uuden näytelmän harjoituksiin.  
see ya! ♥

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mitä tallia mikkelissä suosittelet pienelle (alle kouluikäiselle) ja minkälainen on hintataso jos muistat?

Minna kirjoitti...

Oi, hepat <3 Mulla on jo pitempi tauko ratsastuksesta, enkä tainnut harrastaakaan kuin pari-kolme vuotta (aloitin vasta 13-vuotiaana). Olisi ihana kyllä taas ratsastaa :) Välillä olen käynyt moikkailemassa heppoja, on ne ihania

salla kirjoitti...

annonyymi: itse kävin kaikki noi vuodet Relanderin ponitallilla Sairilassa ja kävisin siellä varmaan vieläkin, jos Mikkelissä asuisin :) Rellulla oli ainakin mun aikaan kivasti eri kokoisia poneja ja hevosia ja just shetlanninponeilla nää pienemmät lapset sitten ratsasti talutusratsastuksessa. Talutustunnit oli kyllä mun mielestä toimiva systeemi, se on puolentunnin ratsastustunti, jossa lapset tosiaan pääsee ponin selkään (jokaiselle tuntilaiselle siis oma poni/pieni hevonen ratsastajan koon mukaan) ja ponin taluttajan kanssa sit päästään käymään ihan perusjuttja läpi, kuten hevosen ohjastamista ja apuja jne. Itse toimin just taluttajana, hoitaja kun olin, ja lapset kyllä tykkäsivät tunneista aina kovasti :) Tehtiin myös pieniä maastolenkkejä ja se oli monelle lapselle just tosi mahtava elämys. Opettajat osaavat asiansa ja musta Relanderin opetus oli aina tosi tasokasta, että senkin takia viihdyin siellä paremmin kuin hyvin.

Hinnat on pysyneet näköjään aika samoissa, Relanderin nettisivujen mukaan yksi talutusratsastuskerta (30min) on 14e ja kymmenen kerran kortti on 120e :)

Ja nettisivujen osoite on tosiaan http://www.relanderinponitalli.fi/index.html, että sieltä löytyy myös lisäinfoa :)

Minna: siitä vaan hevosen selkään! :) ratsastus on siitä kiva laji, että koskaan ei oo liian pitkää taukoa jotta vois jatkaa tai liian vanha et vois aloittaa, vaan laji sopii kaikille. ja hevoset on kyllä ihania, mulla on ihan mieletön ikävä niitä karvaturpia.

Anonyymi kirjoitti...

Hei! =) Ihana asu!

Ja mukaan vielä pieni kehitysidea: sun blogi lataa tosi hitaasti ainaki mulla, varmaan auttas, jos laittasit vähemmän postauksia näkyviin yhdelle sivulle!

salla kirjoitti...

iita:

kiitos kovasti vinkistä, voisin koettaa korjata asian :)