takki ja kengät h&m hame ja huivi kirpputori
"kun toinen ovi sulkeutuu, toinen avautuu". äiti on hokenut tota mulle niin kauan kuin vain suinkin jaksan muistaa ja viime aikoina oon taas saanut todeta, että tottahan tuo on. kun yksi teatteriproduktio päättyy, toinen alkaa.
eilen hyvästeltiin En Saa Henkeä-produktio vetämällä siihen mennessä paras näytös ja kun iholateksi oli saatu revittyä naamasta ja roolivaatteet vaihdettu omiin, oli aika siirtyä Linnapubiin muistelemaan menneitä viikkoja ja summaamaan fiilikset. sen kummempaa loppukaronkkaa ei kuitenkaan pidetty, ihan vaan jo porukassa vallinneen väsymyksenkin vuoksi, eikä mun totaalijumissa olleet hartiat edistäneet juhlafiilista senkään vertaa. sinänsä sääli, sillä olisin
mutta kuten sanottu, kun toinen ovi sulkeutuu, toinen avautuu ja huomenna on aina uusi päivä jne. kävipä nimittäin niin, että pääsin kuin pääsinkin tänään ulkoiluttamaan uutukaisiani oikein olan takaa, kun aurinko suostui hengailemaan taivalla lähes koko päivän.
farkut, paita ja huivi h&m nahkatakki seppälä kengät spirit store
ensin Taideakatemialle purkamaan lavasteet, sitten Teerenpeliin täyttämään kurniva vatsa ja lopulta Ylioppilasteatterille kuulemaan syksyllä ensi-iltaan tulevan näytelmän roolitukset ja siivoamaan. jos multa kysytään, niin maailmasta ei löydy parempaa juttua kuin uuden produktion alkukahinat. uusiin ihmisiin tutustuminen, uusi käsikirjoitus, roolijaon jännittäminen ja ihan vaan yleensäottaen se fiilis kun ei tiedä, että mitä kaikkea vielä onkaan edessä.
ja kun treenien jälkeen kävelin kotiin samaa matkaa teatteritovereiden kanssa ja kaikkialla tuoksui lievästi sade ja jokirannan puissa roikkui katutaidefestareiden tuotoksia, niin siinä hetkessä elämä oli harvinaisen jees.
nyt sit Muumimamman reseptillä tehtyjen pannukakkujen kimppuun ja Nukkumattia treffaamaan. huomenna tää tyttö matkaa aamujunalla Kokkolaan ja alkaa jännittämään tän kevään viimeisiä pääsykokeita. toiveissa on myös, että kyseessä on samalla viimeiset pääsykokeet seuraavaan neljään vuoteen, mutta aikaisemmista keväistä oppineena tyydyn toteamaan kyynisesti että ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. voi kääk.
6 kommenttia:
no ei tasan hengaillut! kun pyöräilin kolmen aikaan kotiin, satoi vettä, ja samoin muuten satoi aamullakin :D
anonyymi: mä sitten satuin olemaan onnekkaasti sisätiloissa just sateisina hetkinä :D et lasketaanhan se aurinkoiseksi päiväksi, jos näkee auringon aina kun on ulkona? :DD
Hei!
Oon seuraillut sun blogia nyt jo jonkin aikaa syistä että; kirjotat tosi kivalla tyylillä ja ei oo mitään tyhjänpäivästä löpinää vaan oikeesti kiinnostavia juttuja, sillä mua kiinnostaa teatteri ja näytteleminen ja ylipäätään itsensä ilmaiseminen todella paljon!
Tykkään myös kovasti tyylistäs, hirmu söpö, mutta tyylikäs! (:
Ootko hakemassa opiskelemaan esittävää taidetta tänne päin? (:
Itse asun tässä 40km päässä Kokkolasta :D
Anyway, tsemppiä pääsykokeisiin ja kaikkea hyvää tulevaisuudessa!
(Voisin muuten ehkä jopa uskaltautua useammin tänne kommentoimaan.. :D )
hei miul on tuo sama hemarin takki! :) se on iiihana, löysin lontoosta kymmenellä punnalla alesta :D
Vaikka ite usein valitat noista hiuksista, niin voin kertoa että mun mielestä ne on järjettömän söpöt/kauniit/ihanat/hauskat. Ainakin otat niistä kaiken irti. Jospa mullakin olisi tuollainen ihana pehko niin näpräisin hiuksiani varmaan taukoamatta, omat hiukset kun on niin liukkaat että hyvä kun ponnari pysyy kiinni :( Ja tsemppiä pääsykokeisiin!
nita: tää on varmasti yks blogihistoriani ihanimmista kommenteista, kiitos. kiva kuulla että joitain kiinnostaa myös nää mun teatterilöpinät, kun välillä sitä miettii että saako niistä kukaan mitään irti :D
ja joo, esittävän taiteen pääsykokeissa olin :)
laura: itekin löysin ton takin alennusmyynneistä, toi on niin ihana!
anonyymi: aww, kiitos ihana :) ja mullakin on luonnostaan tosi suora ja liukas tukka, mutta tupeeraus ja hiuslakka tekee ihmeitä :)
Lähetä kommentti