spontaaniudesta, ystävistä ja elokuvista, niistä on onnellinen sunnuntai tehty

sunnuntaiyön triviakysymys: mikä saa Sallan repeilemään onnesta riemuidiootin tavoin?
onko vastaus a) velvollisuuksista totaalivapaa viikonloppu, b) huonot insidevitsit, c) suursiivouksen jälkeinen euforia, vai d) spontaani maakuntamatkailu ystävien kanssa? oikeita vastauksia ovat tietysti kaikki, mutta eritoten viimeinen kohta. kun luokkakaveri heittää viestillä fabossa ja kysyy että lähdetäänkö kattomaan uusinta Mission Impossible-elokuvaa Pietarsaareen "mä kuuntelen Samppaa"-kylttien kera, niin mitä muutakaan siinä voi tehdä kuin hihkaista että "miä oon niin messissä" ja hymyillä niin että kasvolihakset meinaa revähtää.



eli ei kun autoon hops ja vrummvrumm kohti Pietarsaarta. automatka oli täynnä toinen toistaan levottomampia Leena Hefner-sävytteisiä juttuja (ja, ja, ja, ja.. no, kyllä te tiedätte, mikäli ootte Putousta katselleet) ja Pietarsaaren keskustakin tuli tutuksi kun pyörittiin ympäriinsä etsimässä leffateatteria. onneksi teatteri löytyi ennen leffan alkua, joten popparit kainaloon ja nelosriville kannustamaan Edelmannin Samppaa ja fiilistelemään sympaattisen pientä leffateatteria.

itse elokuva ei ollut mitenkään erityisen ihmeellinen, mutta Samppa vei ainakin mun silmissä kaikki pisteet kotiin pahiksena ja oli se Cruisen Tompan tiimiin kuulunut Jeremy Rennerkin aika ihku. oli todella vapauttavaa nauraa yhdessä ystävien kanssa juuri niissä kohdissa missä ei oikeasti kuuluisi ja muutenkin tän spontaanin maakuntamatkailun ansiosta viime päivinä hartioilla painanut stressi tuntui katoavan kuin tuhka tuuleen. paluumatkalla sit jo mietittiinkin, et mihin päin Suomea suunnataan seuraavaksi. ah, tällaisia spontaaneja retkiä niin hirrrrveesti lisää, kiitos.