väsynyt reissaaja tässä moi. olo on tällä hetkellä kuin norsulauman alle jääneellä metsähiirellä, eli harvinaisen eloton. yksi syy kehnoon meininkiin on varmaan se, että matkustin tänään ensin Raumalta Turkuun ja päästyäni linja-autoasemalle hyppäsin saman tien Naantaliin menevään bussiin. kotiin pääsin vasta neljän aikoihin ja vaikka keikka itsessään oli naurettavan helppo (= 15min asuissa heilumista ja kahdeksan tunnin palkka wtf), niin oon just nyt niin väsynyt että voisin nukkua vaikka seuraavan viikon. toinen syy fiilikseen on sinnikkäästi niskan päälle yrittävä kevätflunssa, joka on nyt alkanut saada otetta: nenä ja korvat on tukossa, päässä suhisee ja jokikistä lihasta särkee. niin että yhyy, joinain päivinä on vaikeaa olla Salla.
viikonloppu oli onneksi ihana ja äärimmäisen rentouttava ja just sellaista tyttömeininkiä mitä kaipasinkin. käytiin pyörimässä kaupungilla, tehtiin lihapullia, runoiltiin jääkaappimagneeteilla, syötiin ravintolassa, juotiin hyvää valkoviiniä (meikä nimittäin voitti perjantaipulloarvonnan, wohoo) ja käytiin ihmettelemässä Wonderlandia elokuvateatterissa.
oon aina ollut fantasiamaailmoihin helposti uppoavaa sorttia ja arvelinkin, että Burtonin uusin ei olisi poikkeus. mun olisi tehnyt mieli itkeä kun elokuva loppui, en olisi nimittäin millään halunnut palata todellisuuteen. jotenkin aina välillä tuntuu ettei tää maailma oo mulle se ominaisin paikka, haluisin vaan elää ja vouhottaa puhuvien eläimien ja hullujen hatuntekijöiden kanssa enkä miettiä mitään fiksua tai aikuista. miksen oo löytänyt koloa mihin pudota tai syntynyt erityisvoimien kanssa, hä.
satumaailmoihin uppoutuminen houkuttaisikin tänä keväänä enemmän kuin koskaan, sillä mun todellisuus tulee noudattamaan seuraavat vajaa puoli vuotta tätä kaavaa: työt + teatterikorkeakoulun ja taideakatemian pääsykokeet ja niiden ennakkotehtävät + erään pääsykoekirjan ahkera lukeminen
et ei kai ihme jos haluisin mielummin osata muuttua näkymättömäksi ja juoda teetä Rusakon ja Hatuntekijän kanssa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti